He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään huusi: Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa! (Matt.21:7-9)
[Ylipapit ja lainopettajat] kuulivat lasten huutavan temppelissä: ”Hoosianna, Daavidin Poika!” he suuttuivat hänelle: ”Kuuletko mitä nuo huutavat?” ”Kuulen,” vastasi Jeesus ,”Ettekö ole koskaan lukeneet tätä sanaa: ’Lasten ja imeväisten suusta sinä olet hankkinut kiitoksesi’?” (Matt.21:15-16)
Virpomisperinne pohjautuu kokonaisuudessaan kristilliseen Palmusunnuntain muistoon. Muuta ideaa sillä ei ole. Virpomisperinteessä tuomme julki muistoa siitä, kuinka Kristus ratsasti nöyrästi Jerusalemiin aasintammalla. Ihmiset ottivat hänet ilolla vastaan, niin kuin kuninkaan.
Täällä pohjolassa olemme ilman palmunoksia, mutta luonto lahjoittaa meille näin keväisin pajunoksia, jotka ovat täynnä hauskoja pajunkissoja. Nämä oksat koristelemme vielä kauniilla itse tehdyillä silkkikukilla ja käymme ilahduttamassa ystäviämme ja sukulaisiamme Palmusunnuntai aamuna. Virpoessa voi lausua seuraavanlaisen virpolorun: ”Virvon varvon tuoreeks terveeks, Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi.” Parhaimmassa tapauksessa olemme käyneet siunauttamassa vitsat edellisenä päivänä kirkossa. Perinteen mukaan, virpopalkka käydään hakemassa pääsiäissunnuntaina iloisten ”Kristus nousi kuolleista” –tervehdysten saattelemana.
Vanhaan perinteeseen on nyt noussut vääristymä, missä noidat käyvät virpomassa Palmusunnuntaina. Vanha trulli-perinne perustui pahansuopuuteen ja kateuteen. Ennen vanhaan kyläyhteisöjen syrjäytyneet naiset kävivät pahoinpitelemässä maatilojen lehmiä ja lampaita leikkaamalla lampailta villoja ja lehmien kyljistä nahanpaloja. Tällä he halusivat tuottaa huonoa karjaonnea taloille. Tämä tapahtui Suuren perjantain (pitkän perjantain ) ja Suuren lauantain (lankalauantain) välisenä yönä. Ajankohta perustui siihen, että Kristuksen ollessa haudassa pahat voimat pääsivät valloilleen. Siksi, esim. etelä-pohjanmaalla poltetaan edelleenkin tuona yönä pääsiäiskokkoja.
Historiallisessa ja teologisessa mielessä virpomisperinne ja trulliperinne ovat siis täysin vastakohtaisia asioita, eikä niitä pidä sotkea keskenään. Niin Raamatun tekstissä kuin myös Palmusunnuntain ikonissa näemme, että ihmiset, aikuiset ja lapset, olivat ne, jotka ottivat Kristuksen Jerusalemeissa vastaan, ei noidat.
