Ajatuksia virtaavasta elämästä

Ajatuksia virtaavasta elämästä ortodoksisin painotuksin...

maanantai 16. helmikuuta 2015

Pilvilinnoja ja haavekuvia

Paasto on alkanut. Tämä aika on annettu meille itsetutkiskelun ja rauhoittumisen ajaksi.

Voimme rauhoittaa ulkoista elämäämme kieltäytymällä erilaisista juhlista ja ylimääräisistä menoista. Rauhoitamme keittiöpuuhat pitäytymällä yksinkertaisessa ruuassa.

Paastoaika on annettu meille myös sisäisen mielemme rauhoittamiseen. Ihmisen mieli on hyvin levoton. Suunnittelemme ja pohdimme jatkuvasti elämään liittyviä asioita. Mielessämme myllertävät muistot, tulevaisuuden suunnittelmat ja tavoitteet, haaveet, unelmat sekä mahdolliset tulevaisuuden kauhuskenaariot.

Kaiken lisäksi nykypäivän media innostaa meitä ajattelemaan ja haaveilemaan suuria. On kymmeniä erilaisia tapoja yrittää tienata "helppoa rahaa" - miljoonia euroja erilaisien haaveiden toteuttamiseen. Luin eräästä lehdestä, että tällä hetkellä on menossa jonkin asteinen lottobuumi. Ihmiset lottoavat paljon.

On olemassa myös lause mitä kuulee hyvin usein sanottavan: Kyllä ihmisellä haaveita tulee olla...

Joillekin haaveet ovat suuria pilvilinnoja, utopistisia unelmia, hetkellisiä irtiottoja ajatuksentasolla arjen harmaudesta. Joillekin haaveet tarkoittavat tavoitteita, joita kohti edetään hyvinkin systemaattisesti. Toiset tekevät itselleen haaveista motivaation, jonka innostamana jaksaa käydä töissä. Joskus haaveet saattavat muodostaa pakkomielteen, joka voi pahimillaan aiheuttaa sen, ettei näe enää muita ihmisiä persoonina ja yksilöinä vaan välineinä tai esteinä omien haaveitten toteuttamisessa.

Monissa ortodoksisen kirkon rukouksissa pyydetään kuitenkin vapautusta haaveista, erilaisista mielikuvista ja huikentelevista ajatuksista:

Anna minun, sinun palvelijasi, nyt nukkua nuhteettomana, vapaana kaikesta itsekkäästä haaveilusta... (p. Makarios Suuren iltarukouksesta)

Suo, että tämä ilta olisi meille täydellinen, pyhä, rauhallinen, synnitön, vapaa viettelyksistä ja petollisista mielikuvista... (Helluntain 2. polvirukouksesta)

...voimallisella Hengelläsi päästä minut huikentelevista ajatuksistani... (Helluntain 3. povlirukouksesta)

Poista meistä kaikki sopimattomat haaveilut... (Helluntain 4. polvirukouksesta)

Varjele meitä synnin synkästä unesta ja pimeistä öisistä harhoista. Tyynnytä itsekkäät mielihalumme... Jumala, anna meille valpas mieli, terve ymmärrys, raitis sydän ja keveä uni, vapaa kaikista haaveista. (Munkki Antiohoksen rukouksesta Herrallemme Jeesukselle Kristukselle, ehtoonjälkeinen palvelus)

... tulkoot pyhät lahjat minulle parannukseksi... karkottakoot ne minusta turhan haaveilun... (p. Basileios Suuren rukouksesta, ehtoollisen edellä) 

Miksi on näin? Onko haaveissa sitten jotain pahaa?

... ja aina muistaisin armoasi enkä koskaan eläisi itselleni, vaan sinulle, Herrallemme ja Hyväntekijällemme.. (p. Basileios Suuren kiitosrukouksesta, ehtoollisen jälkeen)

Tavoitteet, haaveet, unelmat, tulevaisuuden suunnitelmat, muistot, tulevaisudenpelko, menneisyyden haamut.. Ne ovat toisaalta kaikki esteenä meille elää Jumalan tahdon mukaista elämää. Ne ovat esteitä meille siihen, että luottaisimme Jumalan toimivan meidän parhaaksemme. Tavoitellessamme haaveitamme, me emme elä Jumalan johdattamina. Haaveet ovat meidän omia itsekkäitä pyyteitämme.

Jumalalla on meille jokaiselle oma pelastuksen tie, jota kulkien me saavutamme iankaikkisen elämän. Meidän vapaassa tahdossamme on, haluammeko kulkea meille viitoitettua polkua vai emme. Ihmisen itsekkyys ja voimakas oma halu tehdä oman pään mukaan on meidän elämämme suurin tragedia. Emme luota Kaikkivaltiaaseen Jumalaan, että Hän tietäisi mikä on meille hyväksi. On myös hyvä antaa sille huomiota, että meidän omat suunnittelmat ja tavoitteet eivät välttämättä olekaan meille edes hyväksi.

Omien haaveiden viljely ja jatkuva tavoitteellisuus sekä halu toteuttaa niitä, aiheuttaa sielussamme myös suurta levottomuutta ja stressiä. Moni varmasti ajattelee viimeistään tässä kohtaan, että "kyllä tavoitteita pitää olla, muuten ei pääse elämässään eteen päin eikä saavuta mitään..." Mutta entäs jos näin paaston kunniaksi rauhoittaisi myös mielensä. Nämä seitsämän viikkoa, mitkä paastoa on edessä, eivät murenna tavoitteita eikä hajoita pilvilinnoja, vaikka et antaisikaan niille jatkuvaa huomiota. On joskus hyvä päästää irti kaikesta tavoitteista ja katsoa mihin Jumala vie ja elämä kantaa. 

Nykypäivän trendisanat, mindfullness ja hetkessä eläminen, poistavat myös haaveilun ja unelmat meidän elämästämme. Jos haluaa elää tässä hetkessä ei voi haaveilla, koska silloin et ole tässä hetkessä. Menneisyyttä ei enää ole, tulevaisuus ei ole vielä läsnä, on vain tämä hetki. Kokonaan tähän hetkeen pysähtyminen voi tuntua pelottavalta, mutta sitä voi ihan turvallisesti kokeilla.

 ... ja vapauta kahlehditut ajatukseni avuksihuutoon. (Kiitosrukouksesta kaikkein pyhimmälle Jumalansynnyttäjälle, ehtoollisen jälkeen)

Kun vapautamme mielemme omista haaveistamme, tulevaisuuden sunnitelmistamme tai menneisyyden muistoista/haamuista voimme täyttää mielemme jollain pelastuksemme kannalta tärkeällä asialla: rukouksella.

Herra, Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä.

Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.

Jumala, puhdista minua syntistä ja armahda minua. 

Rauhoittuessamme mielemme on vastaanottavaisempi hengellisille asioille. Kun päästämme irti kaikesta mitä itse haluamme, paaston aikana luettavat katumuskanonit, paaston tekstit avautuvat meille aivan toisella tavalla. Myös itsetutkiskelu syventyy ja näin voimme todellisesti osallistua murtunein mielin katumuksen sakramenttiin.

Paasto on meille työkalu, jolla voimme koota arjen huolissa ja tämän maailman myrskyissä hajaantuneen elämämme takaisin niihin asioihin joilla on oikeasti merkitystä. Mielemme rauhoittamisella omista haluista, rukouksella, ruokapaastolla, katumuksen sakramentilla, kirkon jumalanpalveluksilla voimme saada itsemme ymmärtämään, että Jumala kyllä johdattaa meitä, jos vain annamme siihen mahdollisuuden.

Sinä olet tullut avuokseni ja minä saan riemuita siipiesi suojassa. Koko voimallani minä tarraudun Sinuun ja Sinun oikea kätesi tukee minua. (Ps. 63:8-9)